Jo ensisilmäyksellä paikka vaikutti todella lupaavalta. Heti lipunmyyntikioskin vierestä löytyi koira-aitaus, jossa asustaa kaksi koiraa. Portugalinvesikoira ja irlanninsusikoira. Irlanninsusikoirahan kuuluu omiin suosikkirotuihin, joten sitä käytiin rapsuttelemassa useampaankin otteeseen. Toki myös toinen koirista sai huomiota siinä, missä tämä isompikin. Lipusta muuten sen verran, että pääsylippu maksaa kymmenen euroa henkilöltä. Alle 2-vuotiaat lapset pääsevät ilmaiseksi, mutta muuten kotieläinpihalla ei ole erikseen alennettuja lippuja lapsille. Sillä ei sinällään ole mitään väliä, sillä mielestäni kymmenen euron pääsylippu on hinnaltaan edullinen.
Kun kotieläinpihaa alkaa laskeutumaan alaspäin, tulevat vastaan ensimmäisinä aasit ja vapaana kulkevat hanhet, ankat, kukot ja kanat. Linnut antoivat jo silittää itseään, joten ovat selvästi tottuneet kävijöihin. Kalkkuna sen sijaan oli omassa häkissään, mutta tervehti kyllä vieraita pulputtamalla kalkkunan tapaan. Aivan kanojen ja kukkojen aitauksen vieressä asustavat myös lampaat, jotka kuitenkin kulkivat vapaana. Meidän vierailumme aikana lampaat menivät aitaukseen ainoastaan syömään. Aasien ja kalkkunan välistä löytyi myös marsuhäkki, jossa marsuja pystyi katsomaan lasin läpi.
Alempana pihalta löytyi ainakin meidän hevostytön suuret suosikit, eli tavalliset hevoset ja falabellat, joka on maailman pienin hevosrotu. Falabellojen aitaukseen pääsee harjaamaan niitä. Siitä hevoset näyttivät pitävän. Rehndahlissa on mahdollista myös ratsastaa. Talutusratsastuksen hinta on viisi euroa. Itse emme kuitenkaan tällä kertaa ratsastaneet, mutta halukkaiden on hyvä tietää, että talutusratsastusta on tarjolla. Se on varmasti loistava elämys sellaisille, jotka eivät muuten ratsasta.
Pihan perältä löytyvät alpakat, jotka hieman yllättävästi hakeutuivat lähelle ihmisiä. Toki varoituskylteissä sanottiin, että suuttuessaan alpakka saattaa todellakin sylkeä, kuten monista nettivideoista on päässyt näkemään. Meidän kohdalla alpakka kuitenkin tuli aivan aidan viereen, jotta sitä pystyi silittämään. Alpakoiden jälkeen kalliolle johtavalta tieltä löytyi vielä yksi eläin, nimittäin aivan ihastuttava possu. Possu kulki vapaana pihalla ja vaikutti oikein ystävälliseltä kaverilta.
Kiersimme kaikki eläimet kahteen kertaan. Lapset nauttivat, kun saivat kulkea vapaana eläinten joukossa ja paijata ihania eläimiä. Kun olimme lähdössä pois, huomasimme vielä, että aivan parkkipaikan vierestä löytyi kaniaitaus. Ei muuta kuin jonoon. Kaniaitauksen rajoitus oli kolme henkilöä kerrallaan, mikä on varmasti kanienkin kannalta hyvä ajatus. Aitaus ei sinällään ollut kovin iso, mutta hyvin siinä neljä pupua mahtui olemaan. Pupuja sai siis paijata ja ruokkia heinillä, mutta niitä ei saanut nostaa syliin. Meillä ainakin molemmat lapset nauttivat kanien silittelystä niin, että niistä puhuttiin vielä vierailun jälkeenkin.
Eläinten lisäksi Rehndahl on erittäin hyvä paikka viettää myös eväsretkeä ja leikkipäivää lasten kanssa. Pihan perältä löytyy mahdollisuuksia syödä eväitä tai vaikka grillata omaa ruokaa. Sen lisäksi lapsille on leikkipuisto sekä keppihevosrata. Tekemistä löytyy siis useammaksi tunniksi. Meillä molemmat lapset jaksoivat hyvin ja olisivat varmasti viihtyneet vielä pitempäänkin. Taivas alkoi kuitenkin harmaantua ja juuri kun lapset oli lastattu autoon, alkoi sade. Kävimme siis juuri parhaimpaan aikaan ja lähdimme pois ennen sadetta. Kaiken kaikkiaan tälle paikalle voi kuitenkin antaa ison suosituksen. Paikka löytyy siis Kirkkonummelta, joten niin pääkaupunkiseudulta kuin vähän kauempaakin voi tulla Rehndahliin päiväretkelle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti